keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Bimun yhdeksäs viikko (10.-16.2.2014)

Bimun toinen viikko uudessa kodissa on nyt takana. Vega ja Jeny ovat selvästikin ottaneet uuden tulokkaan lauman täysveriseksi jäseneksi.

Jenyn Bimu on tunnustanut "nelijalkaisten vanhimmaksi", joten Jeny saa olla tyystin rauhassa Bimun naskalihampailta. Jeny kuitenkin huokuu lämpöä ja turvallisuutta, mikä monasti ohjaa Bimun päivänokosille Jenyn pitkien pehmeiden karvojen syliin.

Vega on puolestaan näyttää Bimun silmissä saaneen idolin -roolin. Bimu seuraa Vegaa kaikkialle aina kun se vaan suinkin on mahdollista. Vegan kanssa leikitään yhteisillä leluilla ja Vegan kanssa myöskin käydään rajuja painiotteluita. Ensimmäisellä viikolla Vega voitti nuo matsit ylimielisesti, mutta nyt toisella viikolla puntit ovat kääntyneet. Vega kellahtaa useimmiten "vahvemman" voimasta selälleen ja Bimuliini on naskaleillaan Vegaa kurkusta kiinni. No niin, taas alkaa homma mennä överiksi ja pakko ilonpilaajana lopettaa moinen temmellys. Vega lopettaa leikin käskystä oitis ja Bimuliini matkii (onneksi).

On tähän Bimun toiseen viikkoon mahtunut jo "treenejäkin". Vegan kanssa yhteisiin treeneihin Bimu ei vielä pääse, mutta kovasti on kaksilahkeisen kanssa jo harjoiteltu remmissä kulkemista, luoksetuloa, sivulletuloa, istumista, paikallapysymistä ja ihan pikkuruisen myös lelujen luovuttamista. Oppimishalu näyttää olevan valtava eikä voi kuin ihmetellä, kuinka nopeasti uudet jutut tulevat ymmärretyiksi.

No, totuuden nimessä sanottakoon, että on näillä kahdella ensimmäisellä viikolla ollut yksi hermoja kiristäväkin asia: Bimun syöminen!. Tai siis tarkalleen ottaen syömättömyys. Nappulat on syöty tosi nihkeästi, eikä edes Vegan ja Jenyn esimerkki ole houkutellut reippaampaan mutusteluun. Kyllä tässä on mietintämyssyjä päähän soviteltu oikein urakalla. Onneksi tätä kirjoitellessani (kolmannella viikolla) ongelma näyttää ratkenneen Bimun 1-0 -voittoon. Pelkkiä nappuloita kertakaikkiaan EI voi syödä! Sinne on ihan pakko saada pikkuisen jotain oikeaa maustettua koiranmakkaraa mukaan. No, tämä konsti tuntui puraisevan eikä syömisessä enää näyttäisi olevan ongelmia. Nyt voi tutustua kaikkiin ihmeellisiin uusiin asioihin, paikkoihin, ihmisiin, tilanteisiin ja muihin ihan täydellä vatsalla. Hyvä ruoka - parempi mieli, vai miten se nyt menikään...  :)

Bimu poseeraa:
 
Vauhdin huumaa:

 
Minä olen NIIIN söpö...

 
Jessus, mikä kontakti... (ruokaan)...

 
Minä olen pienin, haluan eturiviin...

 
No sama kai se ny on, miten päin mää koisaan... Saatte ainaskin hyviä kuvia kun mää ny hetken oon paikallani... Voitte muuten samalla laskea myös mun tissit: yy-kaa-koo-nee-yy-kaa-koo... MISSÄ se neljäs on?!!!!!!!!!!!!