perjantai 31. heinäkuuta 2015

Tarinaa lauman keväästä ja kesästä 2015

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen… Kevät meni nopeasti ja kesäkin alkaa olla jo viittä vaille elokuu. Jeny on nyt runsaat 10v, Vega runsaat 4v ja Bimu 1v7kk. Kesäloma on vielä pitämättä, se odottaa kuitenkin jo ihan ”nurkan takana” kunhan vaan vielä ihan pikkuisen jaksaa ahertaa. Odotellessa onkin hyvä hetki palautella mieliin, mitä kaikkea on lauman kevääseen ja kesään mahtunut.


Kevät alkoi ankeasti, kun Jeny sai helmikuun puolivälissä naarmun silmäänsä. Antibiootit eivät tehonneet ja homma pitkittyi. Lopulta huhtikuun lopulla silmä parani koiran omasta verestä uutetun seerumin avulla. Pitkällinen voi näköjään tuollainen pikkuvahinkokin olla, eipä olisi osannut aavistaa!


Huhtikuun 22. päivä Bimulla vihdoin alkoi sen elämän ensimmäinen juoksu. Kyllä sitä oli hartaasti jo odoteltukin. No, lopulta alettuaan se sitten torppasikin kaksi NOWT -koetta, joihin oli ehditty ilmoittautua. Kisailu jäi sitten kevään osalta Bimulla siihen. Vegan kanssa startattiin kuitenkin Kurikan NOWT -kokeessa 26.4.2015 heikolla lopputuloksella. Muutoin meni ihan ok, mutta vesirastilla Vega ehti ravistaa kevään kylmät vedet turkistaan ennen damin luovutusta. Ja putosihan se dami sitten siinä tohinassa, minkä tuloksena kokeesta seurasi pyöreä nolla. Aina ei voi onnistua, ei ainakaan tällä kerralla.


Kevään kylmien kelien hellittäessä aloitettiin polkupyöräily. Ensin lähdin liikkeelle Bimun kanssa. Homma tuntui toimivan jo heti ensimmäisellä kerralla, joten nakkasin seuraavalla kerralla mukaan myös Vegan. Niinpä nyt törötellään joka aamu pyöräilylenkki kolmestaan. Koirien kunto on kasvanut kohisten, enää ei kumpikaan kovemmassakaan vauhdissa edes huohota. Tosin, samalla emännän kunto varmastikin entisestään rapistuu, kun kävelylenkit jäävät vähemmälle… Erityisesti Vega on osoittanut, että rakastaa pyöräilyä aivan valtavasti. Se on nykyään kun ohjus vieressä, jos näkee emännän edes vilkaisevan pyörävajan suuntaan. Se varmaan jaksaisi juosta loputtomiin, tai ainakin siltä välillä tuntuu! Mökillä pyöräilyyn osallistuu myös Jeny, siellä kun on enemmän tilaa juoksuttaa kolmea koiraa kerralla.


Huhti-toukokuussa osallistuttiin Vegan ja Bimun kanssa NOME-B -koulutukseen Ikaalisissa. Viiden kerran kurssilla opittiin paljon uutta. Isäntä ohjasti Vegaa ja emäntä Bimua. Jatkoa seurasi, kun Bimun kanssa lähes hetimiten osallistuttiin NOWT -koulutukseen Hämeenkyrössä. Myös siellä tarttui takkiin paljon uutta. Hyviä kursseja olivat molemmat.


Toukokuu meni muutoinkin pikkuhiljaa treenaillessa. 7.6.2015 Bimu lopulta starttasi virallisissa kokeissa. Kyseessä oli NOWT -koe Merimaskussa. Kokematon Bimu vaistosi jo aamulla jotain suurta ilmassa ja istua jökötti häkissään koko automatkan. Perillä koira oli kohtuullisen jännittynyt, mikä sitten laukesi ensimmäisessä tehtävässä markkeerauksen arviointiin pitkäksi. Koira etsi sinnikkäästi liian kaukaa ja sulki korvansa kaikelta muulta. Lopulta turhautuneen koiran korvat aukesivat ja dami löytyi ohjauksella. Muut osasuoritukset sitten menivätkin ihan mukavasti, mutta tuon yhden tehtävän seurauksena meidän oli tyytyminen ALO -luokan 3 -tulokseen.


Eipä ennättänyt Bimu emäntineen jäädä kauaa märehtimään pieleen mennyttä NOWT -koetta, sillä seuraavana viikonloppuna 13.6.2015 startattiin NOME-B -kokeessa Lappajärvellä. Kokeeseen lähdettiin hyvissä fiiliksissä. Koe alkoi kolmen lokin etsimisellä kaislikosta. Tämän jälkeen oli vuorossa seuraaminen, jonka aikana siirryttiin rannassa toiseen paikkaan. Seuraamisen aikana ammuttiin, minkä jälkeen oli vuorossa ohjaus tosi kapean lahden yli vastarannan kaislikkoon. Sieltä löytyi jälleen lokki. Seuraavaksi samaisen lahden pohjukkaan tuli kaksoismarkkeeraus, joista toinen lintu lennähti veteen ja toinen rantakaislikkoon. Viimeisenä osiona oli hakuruutu ranta- ja maa-alueella, josta tuotiin neljä varista ja kani. Siinä se, homma meni tosi kivasti ja tehtävät olivat juuri sopivan tasoisia Bimulle. Tuloksena iltapäivän kanijäljen jälkeen ALO -luokan 1 -tulos. Arvatkaapa vaan millaisella messingillä oli emännän suu :)  Koirakin tuntui tietävän tehneensä jotain suurta, sillä seuraavat päivät se noudatti iloisesti jokaista pienimmäistäkin emännän käskyä.


Samaisessa kokeessa Vega starttasi AVO -luokassa isännän ensimmäistä kertaa tässä lajissa ohjastaessa. Molempia tuntui jännittävän. Vega taisi olla aivan kipsissä, sillä ensin se ei irronnut kunnolla hakuruutuun ja sitten kun irtosi, ei tuonut sieltä lintuja. Nolla -tulos tuli, mutta hyvää kokemusta koe oli isännälle. Varmastikin viimeistään nyt lienee kristallinkirkasta, mitä asioita Vegan kanssa harjoituksissa kannattaa painottaa.


Juhannus vietettiin hiljaiseloa Etelä-Pohjanmaalla. Levättiin ja rentouduttiin. Heti juhannuksen jälkeen saapui Bimun sisko Kuusamosta emäntineen ja isäntineen visiitille. Vietimme kaksi ikimuistoista iltaa treenaten, rupatellen ja koulutuskokemuksia vaihdellen. Olipa hieno tapaaminen, se oli ehdottomasti tähän mennessä koko kesän kohokohta :) :)


Seuraavana perjantaina olimme sitten lupautuneet Metsoleirille Alavudelle kertomaan katraalle nuoria metsästäjänalkuja oppeja noutajista ja noutajahommista. Paikalla oli yli neljäkymmentä 10-14 vuotiasta vilkasta vesseliä, joten vauhtia tilaisuudessa oli riittämiin. Sekä Vegan että Bimun kanssa näytettiin, kuinka koira noutaa hakuruudusta riistaa. Sen jälkeen Vega näytti, kuinka haavoittunutta riistaa jäljestetään. Lopuksi sekä Bimu että Vega tekivät muutaman vesimarkkeerauksen ja ohjauksen. Riista tuli talteen, mutta koirat (erityisesti nuori ’Bimuliini’) olivat aika hämmentyneitä valtaisasta metelöivästä ja lähentelevästä poikajoukosta ympärillään. Ensi kerralla vastaavassa tilanteessa kysäisen kyllä tarkemmin, minkä ikäisiä kuulijat ovat ja paljonko heitä on. Jotenkin homma kuitenkin rämmittiin läpi, mutta siitä ei ole tietoa, millaiset fiilikset kuulijoille jäi.


Heinäkuun alku lepäiltiin kevyesti omalla porukalla treenaillen. Bimun kasvattaja järjesti kennelpäivän 11.7.2015, sinne reissattiin Bimun kanssa oppeja imuroimaan. Oli kiva nähdä Bimun veli pohjoisesta emäntineen, kasvattaja ja muuta saman kennelin väkeä.


Viikonlopun jälkeen alkoi valmistautuminen Laukaan 17.7.2015 NOWT -kokeeseen. Tai niin no, ihan normaaleja pikkuisia treenejä tehtiin viikon varrella. Jännitti, kun kokeessa oli ulkomaiset tuomarit. Näinköhän niiden puhetta edes ymmärtäisi! Jossain vaiheessa meinasi mennä pupu pöksyyn ja mielessä kävi moneenkin kertaan kokeen peruminen. Mikään ei oikein tuntunut treeneissäkään sujuvan eikä fiilikset olleet itselläkään ollenkaan kohdillaan. Itsepäisesti kokeeseen kuitenkin sitten startattiin ja lopulta koe oli oikein kiva kokemus. Kieliongelmia ei ollut ja tulkki löytyi aina kun sitä tarvittiin. Helpot rastit Bimu tohelsi ja vaikeammat menivät ihan hyvin. No, ALO -luokan 1 -tulos saatiin kuitenkin. Suurin puute Bimulla näytti olevan se, että aukealla pellolla Bimu markkeerasi pääsääntöisesti aina heitot liian lyhyiksi ja sitten laajensi hakualuetta liian laajaksi. Itse opin, että ainakin ulkomaiset tuomarit näyttävät edellyttävän, että heti kun koira vähänkään menee oikealta alueelta pois, se pitää pillittää sinne nopeasti takaisin. NOWT:ssä minulle yksi suuri haaste onkin juuri se, että milloinkaan ei tunnu tietävän, koska koiran tekemiseen pitäisi puuttua ja koska taas antaa sen työskennellä itsenäisesti. Eri tuomareillakin kun tuntuu olevan joka kerta erilaiset ohjeet asiaan. Tai ainakin siltä tuntuu. No, lisää kokemusta kokeista, niin sekin asia alkaa varmasti aikaa myöten selvitä.


Eipä jääty laakereille lepäämään Laukaan kokeen jälkeen, vaan aloitettiin Bimun kanssa tiivis puolen viikon mittainen tottelevaisuuskoulutus. Bimu starttasi elämänsä ensimmäisessä TOKO -kokeessa 22.7.2015 keräten 191 pistettä ja ALO -luokan 1 -tuloksen.


Seuraavana päivänä suuntasimme Teiskoon Heli Siitarin ja Stef Bollenin Mock Trial -koulutukseen. Bimu kuului nuorten koulutusryhmään, jossa tehtiin ihan perusharjoituksia. Iltapäivällä Bimu lepäili autossa ja itse olin Mock Trial -harjoituskokeessa rivissä mukana kuunteluoppilaana. Oikein hyviä oppeja saatiin, olen oikein tyytyväinen tuohon päivään. Tuo päivä samoin kuin myös Laukaan NOWT -koe opetti, kuinka tärkeää on markkeerata heitot itse hyvinkin tarkasti. Sitäkin pitää jatkossa itse vielä paljon harjoitella lisää.


Parin päivän huilaamisen jälkeen osallistuimme Bimun kanssa Sarkkisen Tomin koulutuspäivään. Päivä oli kelin puolesta todella huono. Koko päivän satoi kaatamalla, tuuli kylmästi ja lämpöä oli vain rapiat kymmenen astetta. Koulutus oli sinänsä oikein hyvä, mutta odottelua oli paljon ja hyytävä kylmyys haittasi oppimista. Iltapäivällä onneksi hieman helpotti, joten vesiharjoituksissa pärjättiin jo kelin puolesta hieman paremmin.


Koulutuksen jälkeen otimme Bimun kanssa jälleen tiukan muutaman päivän kuurin tottelevaisuuskoulutusta ja starttasimme TOKO -kokeessa AVO -luokassa 29.7.2015. Mallikkaasti Bimu suoriutui jälleen. Tällä kerralla saimme AVO -luokassa samat 191 pistettä, kuin mitä viikko aiemmin oli saatu ALO -luokassa. Siinä lajissa nyt sitten vaan nokka tuuleen ja kohti VOI -luokkaa. Tavoitteena olisi, että ensi vuonna suoritettaisiin sekä VOI- että EVL -luokat läpi. Tänä vuonna tuskin enää TOKO -kokeissa Bimun kanssa kilpaillaan. Vegan kanssa sen sijaan voitaisiin ehkä vielä omaksi iloksi jokunen TOKO -startti ottaa, se kun on sellainen ’toko-hullu’ koira…


Tällainen on ollut lauman kevät ja kesä. Viime viikot ovat olleet aika kiireiset. Tänäänkin nostetaan taas kytkintä ja suunnataan koko perheen voimin Hollolaan nuorten labradorinoutajien Derby -kokeeseen. Siellä sitten nähdään taas sekä Bimun veli että sisko. Mukavaa ja jännittävää. Kokeessa tuomaroivat Lydia Goossens (BE), Pieter Vivijs (BE), Barry Taylor (UK) ja Colin Pelham (UK). Pitäkäähän meille peukkuja…  :)