Miekkarinteen Noutajat: lokakuuta 2014

Jälleen lomalla. Bimu täytti justiinsa kymmenen kuukautta. Terhakka tyttö. Edelleen kiltti kuin mikä. Ja nyt sopivasti lihonut. Elo-syyskuussa kävi nimittäin niin, että lomien myötä liikunta kasvoi ja samalla aloitettiin lohiöljyn lisääminen ruokaan. Näiden seurauksena kaikki kolme nelijalkaista alkoivat yllättäen laihtua ja syyskuun lopulla aloin olla jo epätoivoinen ämpärinkokoisten ruoka-annosten vain kasvaessa. Jahti-Vahti vaihdettiin energisempään, mutta sekään ei tuntunut auttavan. Kylkiluut paistoivat erityisesti Vegalla ja Bimulla. Pitkän mietiskelyn jälkeen lopetimme lohiöljyn ja kas, koirat alkoivat lihoa. Nyt on lohiöljy siitä lähtien ollut tauolla ja kaikki koirat alkavat näyttää koirilta jälleen. Ja erityisesti Bimu näyttää nyt jo oikein hyvän näköiseltä.

Syyskuussa ajeltiin Bimun kanssa taippareihin Kouvolaan. Pitkä matka, mutta onneksi se ei ollut turha! Taippareiden jälkeen ei sitten ollakaan treenailtu mitään. Pitkä koetäytteinen kesä ja sen perään putkahtaneet Vegan ja Jenyn juoksut taisivat tehdä tehtävänsä ja nyt on vaihteet sitten olleet vapaalla ainakin kuukauden ajan. Onneksi pulkka ei sentään sattunut pysähtymään ylämäkeen, joten takapakkia tuskin ollaan kuitenkaan lähdetty vyörymään. Sain kuin sainkin aikaiseksi ilmoittautua Mäntän Nuuskujen koulutukseen marraskuussa, joten ehkä siellä sitten saa taas vaihteet ykköselle ja sen myötä pulkan uudelleen liikkeelle. Innolla odotan tuota sessiota, mukaan tulevat sekä Vega että Bimu (ellei sekin ryökäle keksi alkaa juuri silloin juosta). J

Hirvestys alkoi viikko sitten, joten toinen kaksijalkaisista värjöttelee päivät pitkät koleassa hirvitornissa. Ja toinen (arvaapa vaan kumpi … krrr…) puolestaan katselee moista luxuselämää kateellisena kotosalla. Kesän koerumban jälkeen elämä on siis hiljentynyt totaalisesti. Päivän suurin tapahtuma on talitinttien seurailu lintulaudalla. Tosin tänään kaataa vettä, joten edes linnut eivät kovastikaan jaksa lennellä. Tylsää, tylsää, tylsää… Päivät toistaa samaa latuaan: Säkkipimeässä ylös aamupalan laittoon – sitten odotellaan, josko aamu vielä joskus edes vähän valkenisi – aamulenkille – syömään – iltapäivälenkille – syömään – piipahdus lahtivajalle – iltapalalle. Niin että perinteiseen tapaan taitaa kiloja taas loman aikana kertyä enemmän kuin laki sallisi. Telkkarikin mölisee taustalla alvariinsa. Ei perhana, nyt ne alkoivat siellä puhua sydämen eteisvärinästä… Tämä oli varmaankin jokin vihjaus, että NYT pitäisi kyllä ryhdistäytyä ja lähteä riiiiittttävän kauas jääkaapista. Siispä tämä marina loppuu nyt tähän, umpiunessa sikeilevät koiruudet saavat luvan herätä ja suunta kulkee nyt ulos ennen kuin pimeä taaaas ”yllättää”. No just, nyt niiden dokumentti vaihtuikin sopivasti kaamosmasennuksen käsittelyyn. Nyt on siis jo KIIIIRE ulos! Hyvää syksyn jatkoa kaikille J

Muuttoparvi huilasi syyskasteisessa maisemassa